Näin on menty maanantaista asti, kun suru-uutinen naapurista tien toiselta puolelta tavoitti myös minut.  Olen myös ihmetellyt, miksi minun on niin vaikeaa puhua kuolemasta, vaikka se on luonnollinen  osa elämää. Se ei ilmeisesti ole tuntunut kovin hyvältä, siksi kai se on niin vaikeaa. Mutta aina se elämä on minua kantanut, tavalla tai toisella. Niin se on aina mennyt.