Aika hurja loppupäivä mulla oli, Halikosta piti polkea niin lujaa kuin vain jaksoi! En kyllä muista polkeneeni tuollaista vauhtia, siis aivan uskomatonta! Mutta kun mun piti varmistaa, että mä ehdin ajoissa kuulemaan, miten matsissa kävi. Ja mä ehdin, ihan hyvin siinä ehti. Taisi siinä jäädä kutakuinkin kymmenen minuuttia aikaa. Voi vaan kuvitella, miten hienoa oli, kun kaikki matsasi kohdilleen, tosi mahtavaa!
maanantai, 13. huhtikuu 2009
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.