Olen onnellinen ja iloinen, tänään Mika ja minä oltiin ihmeissämme, kun Vladimir oli jo vartin yli yhdeksän sillankulmassa. Ihmettelimme sitä, miten jaksaa ajaa, kun päivästä on tulossa melkoisen pitkä. Vladimirillekin voisin laittaa paperilennokin ja kirjoittaa siihen, että hän on mukava, kerroin, kuinka keskiviikkona olin saanut kuulla sen tutun kysymyksen, minne olen menossa.Iloisin mielin mennään taas tääkin päivä, kyllä mä pohdin sitäkin, että sanomistakin on mahdollinen tulla. Mutta mä kyllä olen ihan luottavainen sen suhteen, etten sanomista saisi, mutta näillä mennään mitä on!