Kyllä sitä voi ihan huoleti sanoa, että ne maailman parhaimmat ystävät ovat Turussa, Katariinanseurakunnassa. Ainakin silloin tällöin heitä näkee, välillä voi tosin olla niin, etteivät kaikki ehdi kerralla kanssani puhelemaan, mutta eipä se juurikaan minua haittaa. Olen tottunut siihen, että välillä touhottavat menemään, etenkin Päivi, mutta kyllä suntio Karikin saattaa jonakin päivänä olla oikein touhukas. Mutta silti he ovat minulle ne parhaimmat ystävät. niin mukavaa se on!