Hän vaan tuli mun elämääni, juuri siinä kohdassa, kun sitä itse osasi kaikkein vähiten odottaa. On minulla paljon ihmisystäviä, joita rakastan, mutta tämä pieni valkoinen kissa on aivan omansa. Little Gucciolla on suuri sydän, joka sykkii aina sille ihmiselle, jonka se on löytänyt omakseen. Katselen sitä aina touhutessani, asetan sen aina niin, että se näkee minut.  Joka hetki tiedän, että se on minun ystäväni.

Samalla, kun pidän Gucciota lähelläni, huomaan ajattelevani monia ystäviäni. Näinhän on, että aina ystävät tulevat iloisina hetkinä, mutta myös surullisina, tuore tapaus on just alkuviikolta, Jukka oli siipi maassa joutuessaan luopumaan kissastaan, tänään olikin jo hyviä uutisia!