No, olihan tääkin päivä taas hieno! Mulla oli kansalaisopiston ranskan kurssin vapaapäivä, mutta kyllähän mun tuli muuten liikuttua kaupungilla. Päivästäni ei olisi tullut hienoa ilman Vladimiria, hän se osaa tehdä päivästä kuin päivästä hienon. Kyytiin tullessani hän kysyy, olenko tulossa kotiin ja mä sanon, että juu. Ja niin mahtavaa se on, että ei ole mitään tietoakaan! En edes ymmärtänyt, kuinka hieno päivästäni tuli. Kotiin tulo oli ihan oma juttunsa, kyllä toi Vladimirin kanssa kulkeminen on mukavaa!