Että kaIikista vastoinkäymisistä huolimatta kaikki on hyvin. Kovasti sitä eilisiltana (tiistaina) toivoi, että kaikki olisi hyvin, niin varmaan onkin. Tänään en ole vielä ollut pikkuserkkuuni yhteydessä, mutta huomenna heti aamupäivästä olen, koska mun pitää kertoa vähän, mitä suunnitelmia mullla Taiteiden yätä varten on. Ehkä olen vielä illan aikana yhteydessä, mutta viimeistään torstaina, sikäli kuin omilta kiireiltäni ehdin. Tänään on kaikki hyvin ja iloisesti, kaikki on hyvin! Tänään on ihan hyvä mieli, kaikki on kohdallaan!

Pakko myöntää, että näin on ollut Tuo tiistai tuossa, se oli todella tapahtumarikas. Enkä edes aavistanut, kuinka kovasti se minuun vaikuttaisi. Kertaakaan en ollut kuullut pikkuserkkuani itkuisena puhelimessa. nyt sitten kävi näin.  Toki ymmärsin, mistä oli kysymys, siinä oli isän huoli hyvin vahvasti läsnä. Minullekin nousi melkoinen huoli tilanteesta, suurin osa päivästä meni murehtiessa, mutta tämä päivä on mennyt huomattavasti paremmin. Aamuun lähtö ei tosin ollut ihan se paras mahdollinen, muttta loppuosa päivästä on ollut huomattavasti tistaita parempi. Kyllä tämänkin päivän aikana on ollut monta kertaa kyynel silmissä, mutta olen kyllä saanut päivän mrenemääm ihan mukavasti,

Karaokea laulaessa toiseksi lauluksi valikoitui meidän yhteinen suosikkikappaleemme, toinen niistä! Toinen on sen verram hankala, että sitä en karaokelauluun ottaisi.

No, onhan se, ei voi muuta sanoa! Kyllä sitä valehtelisi, jos muuta sanoisi. Pienryhmässä konsertoidessa tulee sellainen fiilis, että ei olisi muuta koskaan edes tehnyt.  Olin harjoitellut kappaletta todella paljon, lisäksi siihen mahtui minun ja pikkuserkkuni yhteinen tarina, jota kautta kappale oli päätynyt myös minun suosikikseni. Oli hienoa laulaa se kappale loistavan Eetu-opettajamme säestämänä, oli se vaatinut harjoittelua myös häneltä, kun hän ei ollut aiemmin tätä kappaletta kuullut. Lähdin luottavaisin mielin myös tähän konserttiin, laulu sujui tosi hyvin, on kyllä tosi hyvä mieli kaiken jälkeen!

Niitä on nyt sitten tullut tehtyä, jäimme varttia yli yhteentoista asti tänään. Harjoittelimme soololaulut ja yhteislaulut niiin, että toinen ryhmä oli osan ajasta meidän kanssa.  Meille se tarkoitti viidentoista minuutin pidennystä harjoitteluaikaan, mutta tiesimme kyllä, että hyvin se onnistuu. Laulamisen harjoittelu on tosi mukavaa, saa kyllä nauttia ihan kunnolla. Mietinkin, että kun karaokekonsertti sujui niin hyvin, kyllä tämäkin sujuu!

No olihan se, kun sain oman kappaleeni niin hyvin kulkemaan. Pikkuserkkuni Mika oli mukana kuuntelemassa, minulle se oli upea juttu, kun hän oli siellä. Olihan sitä jo useamman vuoden tehnyt hartiavoimin töitä, että saa hänet mukaan, kun hän ei niin näistä konserteista välitä.  Oli kylllä huima veto ainakin minulta. se sai minut hyvälle mielelle. Kaikkien kappaleet olivat hyvviä, minä nautim kovasti itsekin!