Vähän tietty oli sellainen outo fiilis, kun oli niin tottunut opistotunteihin. Nyt voi mennä kaikkina päivinä kauppaan, mitä ei kansalaisopistoaikana tehnyt. Silloin ei voinut käydä ihan joka kohdassa päivää, nyt voi. Ei ollut päivää ilman Vladimiria, sellaista päivää ei ole koskaan ollut, ettei olisi Vainion parasta kuljettajaa nähnyt. Mutta koirien kanssakin oli ihan mukavaa, nyt nautitaan kaikesta ilosta, mitä on tullut!