Kyllä, siis niin järjettömän kova kiire, kun oli monenlaisia hoidettavia asioita, niin paljon kuin yhdelle päivälle oli saanut mahtumaan. Kaiken lisäksi multa oli unohtunut lehtitalon avoimet ovet ihan totaalisesti, aamulla en muistanut mainita Ramille siitä, että mulla on 20 vuotta Vainion autoilla kulkemista takana. Enkä muistanut sitä siinäkään kohtaa, kun hän tuurasi Vladimiria loppuosan Ollikkalan linjasta. Aivojen pinnistämistäkin riitti, kun mun piti taas kerran selittää, minne olen menossa, no siitä mä pidän! Hyvä päivä oli tänäänkin, mahtava suorastaan, nyt vaan täytyy laittaa kesäkiitos Vainiolle, niin kuin viime kesänäkin tein!