Olipa mulla melkoisen yllätyksellinen reissu Taalintehtaalle tällä kertaa, ne olivat melkoisen iloisia. Kaikkein parasta oli ilman muuta se, kun mä sain kalaa, en ollut moneen vuoteen sitä saanut! Kotimatkallakaan en välttynyt yllätykseltä, ei sitä koskaan näillä Taalintehtaan reissuilla niiltä välty. Kahvilaan pääsin, linja-autossakin oli hauskaa. Tuijan mä osasin ennakoida näkeväni, mutta Sirolan Jannen näkemistä en! Hetihän se muisto Naarilan viimeisestä kerrasta tuli mieleen, juurikin sillä kerralla Janne mua kuskasi. Mutta fiilis oli aika mahtava, hyväkin!