Maanantaina olin Kaffemukin kinkereillä, sunnuntain lentopallo-ottelu oli niin äänen päälle käyvä, etten muistakaan sellaista ottelua! Tänään puol kahdentoista aikaan kotiin tullessa olin niin ääni poissa, etten ole koskaan ollut! Ihmettelin, minne mun ääneni oli jäänyt, mutta oli tainnut jäädä Salohalliin. Sain taas onneniltatoiveeni läpi, se oli tosi mahtavaa! Tämän illan toive on soinut hyvänä fiilistelymusana myös koneella häärätessä. Äiti on parastaikaa kynttiläkutsuilla, miten mahtavaa on taas saada syksyksi kynttilöitä! Kun on kaikki kohdillaan, elämä on mukavaa!