Kyllä oli taas iloisaa ja mahtavaa olla Naarilassa, niinhän se aina melkein on, kun sinne menee! Tällä kertaa en edes ajatellut, että olisin viimeisiä kertoja, mutta kyllä se vaan aina tunkee mieleen sitä enemmän, mitä lähemmäksi elokuun loppuosa tulee. Kyllä sitä istui hiljaa koko kotimatkan, kun Saariojan Sampo piti niin äärest hienon puheen. Mahtavaa!