Siis tää on jo toinen kerta, kun joku pyytää mua olemaan hiljaa, siis miten tää oli taas mahdollista? No nyt sitten sama juttu, kun puheen kälätys oli alkanut kutakuinkin sillankulmalta ja jatkunut melkein koko matkan! Tietty mulla kävi mielessä se helmikuu, mutta tää oli melkein vielä pahempaa. Kun mä katoin paikun ikkunasta ulos, tää ihminen näytti mulle keskisormea! Tämmöstä mulle ei oo viel koskaan tapahtunut, mutta kerta on ensimmäinenkin. Toki mä ymmärrän tänkin, että ihmiset tahtovat olla hiljaa, eihän siinä mitään pahaa ole. Mutta se tapa,  millä sanoo, sen täytyy olla sellainen, mistä mä en ota itseeni. Mahtava Euroviisu Suomella tänä vuonna!