Menin Jarin kyydillä kaupungille, mietin, mitä ihmettä musiikkia laittaisin puhelimelle soimaan. Kuinka ollakaan, mennessäni Linjurin ja Plazan välistä käytävää pitkin puhelimellani alkoi soida Cheekin Timantit on ikuisia, siis se soi koko sen matkan väliköstä Cafe Figarolle asti! Muistin, että Eija oli kertonut kerran, että siskonsa pojan tytär Sofia  pitää tästä kappaleesta, se muistui heti ensi tahteja kuunnellessa mieleen. Ja fiilis oli kyllä sen mukainen, naureskelin ja ihmettelin oikein monta kertaa, nautin!