Ensin tein kauppareissun paikkurilla, ihan vaan varmuuden vuoksi, kun olin vähän epävarma, uskaltaisiko räntäsateen jälkeen lähteä pyörän kanssa liikenteeseen. Päivällä sitten Kaffemukiin lähtiessä uskaltauduin ottamaan pyörän ohjaussarvista kiinni, ihan mahtavaa oli ajella! Niin ja Mikaa nähdä, emme olleet nähneetkään liki puoleen vuoteen! Kutakuinkin koko tän vajaan puolivuotisen olin jännittänyt, saako Mika työpaikan Vainiolta, nyt sitten sekin jännitys oli ohi, kun näki Vainion työpuvun hänen päällään. Voi vitsi, mikä  fiilis, eipä olisi voinut viikko paremmin alkaa!