No, oli kyllä, en tajua, miten tästä taas tällainen iloinen päivä tuli. Kaksi kertaa tuli juostua kirjakaupassa, ensin hakemassa äidille ja sen jälkeen olin auttamassa setääni Harria, että hän löytää vävylleen Samille kirjan. Kun sedälläni ei ollut omaa kanta-asiakaskorttia, siinä tilanteessa käytettiin minun korttiani. Jossakin kohtaa katoin, että Jarikin on kirjakaupassa, varmaan oli joululahjoja katsomassa niin kuin minä ja setäni. Mutta mahtavaa se oli, kun ekaa kertaa näin lonkkaleikkauksen jälkeen. Vaivalloisen oloista kulkeminen vielä oli, mutta hyvä fiilis jäi, kun sukulaista näki!