No oli kyllä aikamoinen lumipyrypäivä, ekalle reissulle lähtiessä Sirkkulan auto oli sellaiset viis-kuus minuuttia myöhässä. Millaista vauhtia mä sain sitte mennä, mähän juoksin koko matkan kuljettajan luota omalle paikalleni. Ajattelin, että hyvä on, jos jotakuinkin pääsen ranskan tunnilleni, se reissu menikin jo sitten nappiin. Aamulla kahluutin itseäni nilkkaan asti ylettäneessä lumessa, lunta oli kutakuinkin viistoista senttiä! Aikamoinen määrä lunta yhdelle ainoalle Lasinpuhaltajankadun pihatielle! Aika vauhdikas tää päivä on tosiaankin ollut, en sentään ihan tällaista päivää arvannut odottaa! Yleensä vartin yli kahdentoista kierroksella on sillankulmasta muutama muu ihminen mun lisäksi, mutta nyt olin ihan yksin koko kierroksen sairaalanmäkeen asti. Kyllä kaikkialla oli liukasta, mäkin sain olla tosi varovainen koko matkan, mitä kuljin kaupungilla. Pari kertaa olin lähellä mennä nurin, mutta pysyin kuin pysyinkin pystyssä, hyvä Maria!